torstai 23. huhtikuuta 2015

tauko

Kaikki ajatukset on omia ja omina ne saa pysyäkkin. Ei tee mieli kertoa omista ajatuksista kenellekkään. Sullon ikävätkin ajatukset mielen perälle.. Kyllä niistä hetkeksi pääsee irti, mutta aina ne tulee takaisin ja yleensä aina vaan pahempina kuin ensimmäisellä kerralla.
Kirjoitan taas heti kun saan itsestäni ja ajatuksistani enemmän irti..



keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Terveisin tappaja

Halu kadota hiljaa niin ettei kukaan huomaa. 
Halu päästä irti itseinhosta ja vihasta, surusta ja ahdistuksesta.
Halu kuolla.
-Tappaja


torstai 9. huhtikuuta 2015

Helpottuneisuus

Every day may not be
 good
but there is 
something good 
ievery day

Helpottuneisuus, se on ehdottamasti ollu tän päivän ykkösfiilis. Joku on joskus sanonut, että silloin kun sitä eniten tarvitsee niin asiat kyllä loksahtaa paikalleen. En ennen tätä päivää uskonut sitä, muttta nyt uskon.

Noin puoli vuotta sitten ollessani vielä psykiatrisella osastolla sanoin itselleni, että jos mä tästä selviän niin otan tatuoinnin. Ajatus tatuoinnista jäi leijumaan mieleeni. Piirsin useita kuvia ja käytin sairaalassa paljon aikaa tatuoinnin suunnitteluun. Tulevan tatuoinnin ajattelu sai minut synkimpinäkin aikoina ajattelemaan jotain positiivista tulevasta.

Nyt kun olen ollut jo useamman kuukauden kotona ja saanut elämän jotenkin raiteilleen ajatus tatuoinnin hankkimisesta on vahvistunut. Olen saanut molemmilta vanhemmiltani luvan tatuointiin, joten on vain minusta kiinni milloin ja missä haluan ottaa sen.

Tatuointi merkitsee minulle vahvuutta. Haluan kuvan iholleni muistutukseksi minulle itselleni siitä mitä olen kokenut ja mistä kaikesta olen selviytynyt. Alunperin ajatuksenani oli ottaa ranteen sisäpuolelle teksti Survivor eli suomeksi selviytyjä. Puhuin isäni kanssa suunnitelmastani ja hän sanoi "Ei kenenkään muun tarvitse tietää mitä tatuointi minulle merkitsee, eli ei tatuoinnissa välttämättä (ellen sitä halua) tarvitse lukea tatuoinnin merkitystä. Tärkeintähän on että minä pidän tatuoinnista ja saan kertoa sen merkityksen kenelle haluan" Ja se sai minut ajattelemaan tatuointiasiaa uudelleen. 
Päätin vaihtaa tatuoinnin teemaa, eläinrakkauteni takia vaihdoin ajatuksen teksti-tatuoinnista eläinkuvaan. Mietin pitkään mitkä sanat sopisivat kuvaamaan tatuointiani ja mieleeni tuli esimerkiksi tälläisiä sanoja kuten: selviytyjä, vapaus, värikäs, rohkeus ja itsenäisyys. Näiden sanojen pohjalta Googlasin netistä mitä eri eläimet symboloivat. Useaan otteeseen löysin itseni kolibri-linnusta kertovilta sivuilta. Kolibri symboloi elämästä nauttimista, ilon tuomista elämään, itsenäisyyttä, rauhaa, läsnäoloa, ikuisuutta ja parantumista. Kolibri kuvaa siis kaikkea sitä, mitä haluan tatuoinnin kertovan minulle ja muille. Tatuoinnin aihe on siis päätetty!

Selailin koko viime viikonlopun internettiä ja laitoin useaan tatuointiliikkeeseen viestiä. Ikävä kyllä mikään löytämistäni tatuointiliikkeistä ei tee tatuointeja alle 18-vuotiaille edes vanhempien läsnäollessa. Olin jo menettämässä toivoa tatuoinnin saamisesta, kunnes maanantaina koulun jälkeen sain sähköpostiini päiväni pelastavan viestin. Olin löytänyt täydellisen tatuointiliikkeen, jonka työntekijät tekevät tatuointeja 17-vuotiaille vanhemman läsnäollessa. Muutamassa sähköpostiviestissä sain kerrottua suunnitelmastani ja tänään sovimme päivämäärän tatuoinnin laittamiselle. Ihan huippua!

Tämän päivän kruunasi aamuinen kurkistus pankkitililleni. Seisoessani aamulla ennen kahdeksaa Alepan Otto automaatilla en voinut uskoa silmiäni kun kone kertoi että tililläni on yli 9000€.. Tuntui, kuin iso musta aukko mielessäni olisi pienentynyt tai lähes kadonnut. Tiesin, että niin iso summa rahaa ei ole voinut tulla mistään muualta kuin asianajotoimistoltani korvaukseksi seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Tänään nähdessäni summan tililläni, minulla oli ensimmäistä kertaa semmoinen tunne, että minua on kuunneltu. Raha ei saa tehtyä tekemättömäksi,  mutta uskon että sillä summalla saan ostettua itselleni monta kivaa ja tarpeellista tavaraa tai muuta jotka auttaa minua elämässä eteenpäin. 

Onnellisuus, helpottuneisuus, ihanaa!


perjantai 3. huhtikuuta 2015

oon ällöttävä




Muistan, kuinka parkkeerasit autosi hienon kerrostalon alaoven eteen ja kerroit meidän olevan perillä. Noustiin autosta ja mentiin kerrostalon alaovesta sisään ja astuttiin hissiin.
Olin tulossa sinun luokse ensimmäistä kertaa ja olin aika hermostunut. Jännitykseeni ei auttanut yhtään se, että hissi oli todella pieni, joten "jouduit" olemaan ihan minussa kiinni. Jos osasin yhtään tulkita ilmettäsi oikein, niin sinua ei haitannut yhtään kun jouduttiin olemaan ihan kiinni toisissamme.
En muista montako kerrosta noustiin ylös. Aika tuntui ikuisuudelta. Halusin pois, halusin omaa tilaa. Halusin vieraan miehen pois iholtani.. Vihdoin hissi oli noussut oikeaan kerrokseen ja päästiin pois hissistä. Kaivoit avaimesi taskustasi ja avasit minulle oven. Eteisessä riisuimme ulkovaatteet ja sitten astuimme asunnon puolelle.
Muistan, että olohuoneessa oli isot ikkunat ja asunto oli hillitysti sisustettu ja valoisa. Katseeni kiertäessä ympäri asuntoa tunsin kosketuksesi ensimmäistä kertaa 15-vuotiaalla ihollani. Halasit minua ja annoit kätesi kierrellä ympäri kehoani.
Tästä eteenpäin mulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa mitä tapahtui .. En ede tiedä haluanko tietää. Oon ällöttävä.