tiistai 31. maaliskuuta 2015

8

Pieni pohjustus tähän alkuun..

Kun aloitin terapian vuonna 2014 helmikuussa, lupasin sitoutua useamman vuoden kestävään aiheeltaan vaikeaan terapiasuhteeseen. Pikkuhiljaa tutustuttiin terapeuttini kanssa toisiimme ja jo muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen välillemme oli syntynyt vahva luottamussuhde. Kävin tunnollisesti kerran viikossa terapeuttini luona ja joskus jopa useammin. Pieni pala kerrallaan sain kerrottua terapeutilleni mielessäni pyörivistä asioista, hän kuunteli ja auttoi minua. Olin ja olen edelleen sitä mieltä että terapia on auttanut minua eteenpäin elämässä.
Kesäkuussa terapeuttini ja nuorisopsykiatrian ollessa kesätauolla vointini romahti ja jouduin/pääsin sairaalaan vanhempien ehdotuksesta. Pitkän sairaalajakson (n. 5kk) lähentyessä loppuaan terapeuttini ilmoitti, että hän ei pysty jatkamaan terapeuttinani niin pitkään kun oltiin aluksi suunniteltu. Järkytyin terapeutin sanoista todella paljon ja ensimmäinen ajatukseni oli että olen liian sairas käymään terapeuttini luona, tai että hän ei haluaisi minua. Asia ei kuitenkaan ollut niin. Terapeuttini oli sitä mieltä, että tarvitsen tiheämpää ja pidempäänjatkuvaa traumaterapiaa kuin hän pystyy tarjoamaan. Me ei terapeuttini kanssa olla päästy sisälle minun traumoihin, joten olisi terapeuttini mielestä hyvä lopettaa terapiasuhde pikkuhiljaa kevään aikana jotta saan alkaa käydä traumoja läpi uuden terapeutin kanssa joka on rinnallani pitkään.

Ja nyt ollaan tässä.
Sovittiin viime viikolla terapeutin kanssa 8 viimeistä aikaa. Tapaamisia on lähes joka viikko kesäkuun alkuun asti. Eli aika tosi vähän!
Siinä tilanteessa, kun sovittiin aikoja, en osannut ees ajatella että meidän terapiasuhde lähenee oikeasti loppuaan. En joko halunnut/osannut ajatella mitä siinä tilanteessa tapahtui. Mutta tänään, kun merkkasin kännykkäkalenteriin kaikki viimeiset ajat, mielen valtasi hirveä paniikki ja ahdistus. En haluu lopettaa nykyisen terapeuttini kanssa! Hyvis ei halua, minä en halua ja tappajalta en ees vaivaudu kysymään..
Nykyisen terapeutin kanssa työskentelyn loppuminen tarkoittaa sitä että vanhan tilalle tulee uusi terapeutti. Uuden terapeutin kanssa terapiasuhteen pitäisi kestää useamman vuoden, ellei sekin halua jostain syystä lopettaa mun kanssa.. Uusi terapeutti jännittää mua tosi paljon, koska uudessa terapiasuhteessa ois tarkotus alkaa käymään läpi traumoja ja niihin liittyviä asioita..
Mutta joo, uusi terapeutti tai kesäkuun oikeudenkäynti ei oo tämän hetken asioita. Niitä ei pitäisi ajatella koko ajan nyt, koska ei se auta mitään..
Pitäkää peukkuja et mun psykologi ja nykyinen terapeutti löytävät mulle kivan uuden terapeutin..!

2 kommenttia:

  1. On todella ikävää, että joudut vaihtamaan kesken kaiken terapeuttia. On kuitenkin ymmärrettävää, että terapeuttisi ajatteli sinun etuasi - että saat tiiviimpää hoitoa, koska tarvitset intensiivisempää terapiaa. Terapeutti ajatteli siis sinun kuntoutumistasi. Et ole tehnyt mitään väärin, vaan terapeutti ajatteli ammatillisesti sinua ajatellen. On kuitenkin hirvittävän rankkaa sinulle, että joudut vaihtamaan terapeuttia ja aloittamaan kaiken alusta, luomaan luottamussuhteen uuden välille, kun luottaminen ihmisiin kaiken jälkeen on muutenkin ymmärrettävästi vaikeaa. Puhu tästä asiasta terapeuttisi kanssa vielä näillä tulevilla käynneillä. Puhu myös siitä, että on varmasti todella rankkaa, että oikeudenkäyntikin lähestyy ja samaan aikaan tulee näin iso muutos terapian suhteen.

    Voimia sinulle kaiken keskelle. <3
    Toivon todella, että sinulle löytyy oikea, luottamuksellinen terapeutti!

    VastaaPoista