Moi.
Ensimmäiset postaukset on käsitelly enemmän mun päässä liikkuvia juttuja mutta nyt ajattelin kertoa teille vähän itsestäni. Olen 16-vuotias tyttö helsingistä, olen useaan toistuneen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön "uhri". Kärsin traumoista, ahdistuksesta, unettomuudesta ja myös masennusta epäillään.
Kävin 1,5vuotta nuorisopsykiatrian poliklinikalla, mutta nyt käyntejä on harvennettu koska aloitin terapian helmikuun alussa.
Kävin 1,5vuotta nuorisopsykiatrian poliklinikalla, mutta nyt käyntejä on harvennettu koska aloitin terapian helmikuun alussa.
Kirjoitan päivisin "fiiliskirjaa" jonka iltaisin puran tänne. Pahoittelen postausten mahdollista sekavuutta.. Mielikin on niin sekasin että on vaikea saada ajatuksia sanoiksi, yritän parhaani.
En halua tulla oikeassa elämässä yhditetyksi blogiini, joten jos epäilet tietäväsi kuka minä olen en halua kuulla sitä, tuskin kukaan muukaan.
Päiväni sisältävät hyviä hetkiä, iloa, naurua, ahdistusta, takaumia, kuolemanhalua, kuolemanpelkoa.. Iloa minulle tuottaa rakastava perheeni, musiikki, ystäväni ja koirani. Kuuntelen tosi paljon musiikkia, joskus huutoa ja joskus tosi rauhallista musiikkia, ihan fiiliksestä riippuen.
Jos on jotain kysyttävää niin vastaan mielelläni kunhan kommentit pysyvät asiallisina. (:
Hei!
VastaaPoistaHarmillista että olet joutunut hyväksikäytön kohteeksi. Löysin blogisi hetki sitten ja mielestäni hyväksikäyttö ei ole oikein. Itsekkin olen ollut seksuaalisesti hyväksikäytettynä 16-vuotiaana vuosina 2012-2013 ja nyt olen 18-vuotias. Valitettavasti itsekkin kärsin hyväksikäytön traumoista ja olen saanut apua siihen, lisäksi kärsin masennuksesta ja jälkioireista, mutta harmittelen sinunkin puolesta. Itse tulen Espoosta
Moi! Toi ikävä kuulla että säkin oot joutunu kokee tän :( toivottavasti sun oireet alkaa pikkuhiljaa helpottamaan, tsemppiä! <3
PoistaNo se poika oli mun kanssa samassa koulussa niin sain kestää 10kk sen ahdistelua. Olen jo jotenkuten päässyt yli siitä mutta jälkiseurauksia on ollut sellaisia että näen tapahtuneita asioita ja sitten jos joku on hyökkäävä tai huutaa kovaa niin iskee hengenahdistus. Mutta tsemiä sullekkin :). Lisäksi kerron että se poika lähti koulusta viime vuonna ja unohdin kaiken mutta sitten tehtiin sellainen ilmoitus niin sitten kaikki palautu mieleen ja vasta tämän vuoden tammikuussa se tuli pyytämään anteeksi. Mun neuvo on sulle että jos sua ahdistaa ja tuntuu ettet pysty mihinkään niin juttele joidenkin kanssa vaikka ystävien. Mulla ei ole niin paljon ystäviä niin viime vuonna mulla oli ainoa kelle puhua ja sekään ei aina jaksanut ja sitten en luottanut vanhempiini ja niiltäkin salasin asian, mutta hyväksikäyttö ei ole tervettä
VastaaPoistaOn varmasti ollu tosi rankkaa kun tekijä on ollut joku tuttu jonka kanssa joutuu olemaan lähes päivittäin tekemisissä :( Mä käyn viikottain terapiassa ja mun vanhemmat tietää suunnilleen mitä on tapahtunu ja siitä on kyl ollu iso apu :)
PoistaItse käyn psykologin luona juttelemassa ja koulun entisestä psykologista tuli se läheisin ihminen ja se lopetti nyt työt, lisäksi on suunniteltu että menisin ryhmäterapiaan jossa asioita puhuttais
PoistaKuulostaa hyvältä :) voimia ja jaksamisia sulle!
VastaaPoistaSamoin. Annan sellaisen neuvon myös että elät elämää täysillä ja ajattelet positiivisesti niin sulla tulee sellainen tahto että jaksat
VastaaPoistakiitos, sitä pitää yrittää :)
PoistaJos joku ahdistelee sua kyselemällä siitä miten sua käytettiin hyväksi silleen ahdistavalla tavalla jatkuvasti tai se otetaan kokoajan puheeksi niin voit pyytää ettet halua puhua siitä. Mä olin opettajien keskustelussa pari kuukautta sitten ja ne otti mun jutut vielä puheeksi vaikka siitä on vuosi tapahtuneesta ja mun mielestä sen asian saisi jo antaa olla kun olen jo päässyt siitä yli, mutta se että säkin olet 16-vuotias niin liian nuorena kun joutuu hyväksikäytön uhriksi niin se jättää traumat. Mäkin olin sillon 16-vuotias vuonna 2012 niin aluksi se trauma ei tuntunut mutta kun se jatku niin sitten tuntu että rupesin aikuistumaan liian äkkiä kun jouduin tekemään monia uhrauksia elämässä ja sen lisäksi menetin luottamuksen ja elämäntahtoni. Nyt tärkeintä on vain että pääsen koulusta ammattiin mihin haluan eikä se hyväksikäyttö ollut esteenä :)
PoistaMun vanhemmat on ollu tosi ymmärtäväisiä tän jutun suhteen, ne ei kysele mitään hyväksikäyttöön liittyvää. Ne ymmärtää että käyn terapiassa ja puhun siellä asioista ja saan apua :) ihana kuulla että sulla on elämässäsi tavoitteita ja pidät niistä kiinni! :)
PoistaJos haluat vinkkejä tai neuvoja niin laita vaan tähän kommenttia vaikka. Ajattelin lukea tätäkin blogia :)
PoistaJoo kiitos, tervetuloa lukijaksi :)
PoistaLisäksi olin silleen "en aio kaveerata enään koskaan kenenkään kanssa" no syksyllä kun jatkoin samassa koulussa niin aluksi olin yksin kunnes tutustuin yhteen poikaan joka lopetti lopulta koulussa ja sitten meillä oli yhteinen kaveri ja olin enemmän sen toisen kaveri mutta sitten meidän välit läheni sen toisen kanssa ja se jonka ystävä nyt olen niin se tietää mitä olen saanut kärsiä ja se on sentään viisas aikuinen :)
VastaaPoista