reippaan tytön saappaat.

Kesällä mulla ei ollut voimia hypätä "reippaan tytön" saappaisiin, eli esittää iloista ja hyvävointista. Olin väsynyt esittämään reipasta ja ahkeraa. Loppukesästä mä näytin ja kuulostin just sellaselta kun mun fiilis oli pään sisällä, ja silloin iskä ja äiti huomas, et mul ei oo kaikki hyvin.

Mutta nyt mulla on jo paremmin voimia. Voimien palaamisen oon huomannu siitä, et yleisfiilis on paljon parempi kuin kesällä. Nyt osaan jotenkin käsitellä ahdistusta ja ikäviä ajatuksia, enkä oo kokoajan viiltelemässä. Toisaalta, ei hyvää ilman jotain huonoakin..  Nykyään mä hyppään reippaan tytön saappaisiin tosi helposti. Silloin mä olen tosi puhelias, aktiivinen, oma-aloitteinen ja joskus liiankin rohkea. Pelkään, et annan mun vanhemmille väärän kuvan mun voinnista. Pelko viime kesän kaltaisen romahduksen uusiutumisesta elää mun mielessä enkä tiedä mitä siitä pitäis ajatella.