Supinaa, haukkumista, sanoja ja hämmennystä

It's so loud inside my head

With words that I should have said

And as I drown in my regrets

I can't take back the words I never said

I never said

I can't take back the words I never said

Skylar Grey - Words

Kun olin ala-asteikäisenä kuumeessa, näin pelottavan todentuntuisia painajaisia, päässäni humisi ja kuului outoja ääniä. Pidin niitä silloin ja pidän niitä edelleen kuumeesta johtuvina oireina, sillä painajaiset ja äänet loppuivat aina kuumeen laskettua. 

Nyt samanlaiset äänet ovat palanneet päähäni. Enään minun ei kuitenkaan tarvitse olla esimerkiksi kuumeessa kuullakseni ääniä. Olen jo valmiiksi niin "sairas", että voin kuulla ääniä ilman erityistä ja poikkeavaa syytä.

"mmh.. oot pieni.. ruma.. hah.. mmm.. hmm.. haha.. luuseri.. idiootti.. lutka.. halpa.. ällöttävä.."

Uudet supisevat äänet muistuttavat jollain lailla ääniä, joita kuulin pienenä ollessani kuumeessa. Äänet ovat pelottavan vahvoja ja kunnianhimoisia. Tiedän, että ne puhuvat minusta pahaa, vaikka en edes saisi selvää, mitä ne sanovat. Tuntuu, kuin ne työntäisivät minut kuoppaan ja alkaisivat heittämään hiekkaa päälleni. Ne kiduttavat hiljaa, laittavat minut kärsimään, mutta eivät tapa. Äänten kuuleminen kuitenkin saa minut ajattelemaan itseni satuttamista ja jopa itsemurhaa. Äänet saavat minut tuntemaan itseni mitättömäksi, pieneksi ja merkityksettömäksi.

En vielä tiedä miksi ja mistä äänet tulevat. Epäilen, että tuleva oikeudenkäynti ja siitä aiheutuva ahdistus ja stressi ovat syitä uusien äänten kuulumiselle.